Jäsenemme Raili Leino kirjoittaa Presstekin huhtikuun 2023 reissusta Olkiluodon ydinvoimalaan:
Samana päivänä, kun Saksa sulki kolme täysin käyttökelpoista ydinvoimalaa ja poisti sähköverkostaan 4055 megawattia päästötöntä, vakaata sähkötehoa, suomalaiset avasivat virallisesti 1600 megawattia uutta päästötöntä, vakaata sähköntuotantotehoa.
Perjantaina 28.4.2023 Olkiluoto 3 tuotti sähköä 1570 megawatin teholla. Voimala voisi hyvin kehrätä täydellä teholla, mutta ajoittain se on joutunut rajoittamaan tuotantoaan, koska uusiutuva energia asetetaan tuotannossa etusijalle ja koska kevään myötä pohjoisen Skandinavian vesivarastot ovat täynnä, tuuli puhaltaa reippaasti ja aurinkokin paistaa niin, ettei esimerkiksi lämmityssähköä paljon tarvita.
Toisin kuin yleensä uskotaan, ydinvoimalan tehoa voi todella helposti säätää. Niin ei vain ole ollut tapana tehdä, koska ydinvoimalan polttoaine on lähes ilmaista, mutta pääomakustannukset ovat valtavat.
Kokeilin itsekin sähköntuotantoa Olkiluodon vierailukeskuksessa ja sain hetkeksi aikaan muutaman kymmenen wattia, kun poljin vimmatusti polkupyörää, johon on kytketty dynamo. Led-lamppu levitti valoa, mutta sähkövatkaimen käynnistyessä tuuletin sammui.
Lihasvoima on hyvin tehoton tapa tuottaa sähköä. Neljättä polkupyörän dynamoon kytkettyä sähkölaitetta en tällä kertaa saanut hyrähtämään ollenkaan.
Vierailuajoista Olkiluotoon lähes tapellaan – tulijoita riittää niin Suomesta kuin ulkomailta. Tärkeätkin henkilöt voivat joutua odottamaan kuukausia. Tekniikan toimittajat Presstek ry:n ryhmä pääsi etuoikeutettujen joukkoon varsin nopealla aikataululla. Meidän lisäksemme ydinvoimaa oli paikalla ihmettelemässä iso koululaisryhmä.
Viestintäpäällikkö Johanna Aho kertoo, että kaikista vierailijaksi pyrkivistä etusijalla ovat virkamiehet – ja tietenkin myös omistajat, jotka saattavat päästä jopa reaktorisaliin. Muilla vierailijoilla reaktorisaliin ei enää tiukentuneiden turvallisuussääntöjen vuoksi ole asiaa.
Aho kertoo antaneensa kevään mittaan pahimmillaan 20–40 haastattelua päivässä. Suomalaisia kiinnostaa lähinnä voimalan tekniikka, ulkomaalaisia taas eniten suomalaisten suhtautuminen ydinvoimaan, joka on muuttunut nopeasti paljon myönteisemmäksi.
Osa ryhmästämme kävi katsomassa Onkaloa, jonne lähivuosina aletaan varastoida Suomen ydinvoimaloiden polttoainejätettä – Suomi on ratkaissut tämän ongelman ensimmäisenä maailmassa. Meillä on vakaa kallioperä ja erinomaiset edellytykset tämän hankalan tavaran turvalliseen loppusijoitukseen.
Onkalon vierailijamäärä on kuitenkin rajoitettu, joten osa meistä jäi rannalle. Ihailimme Olkiluodon kaunista luontoa: villiintyvää metsää, merta ja lintuja ja runsaslukuisia muurahaispesiä, joissa kävi kiivas kuhina kuin ydinreaktorissa ikään.
Pääsimme ihmettelemään 68-metristä turbiinia. Näimme akselin pään pyörivän 1500 kierroksen minuuttivauhtia. Vetyjäähdytteinen roottori on 17 metriä pitkä ja painaa 250 tonnia. Rakennelman alla on valtava betoniblokki, joka on irti muusta rakennuksesta ja seisoo jousien päällä. Näin estetään tärinää etenemästä muualle rakennukseen.
Turbiinin vierellä seistessä saattoi tuntea aavistuksenomaisen värähtelyn jalkapohjissaan. Rakosen toisella puolen lattia on vakaa kuin kallio.
Ydinvoimalassa olennaista on jäähdytys. Laitos on täynnä putkia ja venttiileitä – pieniä ja suuria, suurimpien halkaisija on yli metrin. Yhtä paljon putkia ja venttiileitä löytää ehkä vain Nesteen öljynjalostamolta Porvoosta.
Turbiinia pyörittävä kuuma höyry jäähdytetään merivedellä, jota virtaa kalliotunnelin kautta laitokseen 53 kuutiometriä sekunnissa. Jäähdytyspinta-ala on 110 000 neliömetriä – 11 hehtaaria! Mereen vesi palaa 12 astetta lämmenneenä.
Tärkeätä on poistaa vedestä pois kaikki ylimääräinen: kalat, levät ja roska. Suodattimista puhdistetaan vuosittain tonnikaupalla biomassaa: levää, parisenttisiä kolmipiikkejä ja muuta roskakalaa, jotka kompostoidaan.
Biologit tutkivat säännöllisesti, mitä kaikkea jäähdytysvedestä löytyy sekä lajitasolla että dna-tasolla. Menetelmä on sama, jolla esimerkiksi kaupunkien jätevesistä mitataan huumejäämiä tai koronaviruksen määriä: koko biomassan dna analysoidaan kerralla.
Osaltaan ydinvoimala siis osallistuu myös ravinteiden poistoon Itämerestä ja parantaa tälläkin tavalla ympäristöä edes karvan verran.